Vauhti "blogi"

 
 Kesäkuulumisia

Kesän 2013 aikana on tähän mennessä ajettu kaksi kisaa.
Jyväskylässä, Suurajoissa päästiin päristelemään peräti kaksi pätkää, kunnes sykkeen tasauskammio
päätti irrota ja matka päättyi siihen.

O.K. Auto-ralli ajettiin heinäkuun toisena siikonloppuna Kouvolassa. Tällä kertaa saatiin maistaa
"isojenpoikien" hommia, kun EK:t nuotitettiin perjantaina ja varsinainen kilpailu käytiin lauantaina.
Olosuhteet olivat kuljettajille vähintäänkin haasteelliset johtuen Suomen kesän lämmöstä:
Kuten arvata saattaa kilpa-autoista, kun puuttuu tuo ilmastointi olot olivat todella hikiset: Aluskerrasto ja kolmikerrospuku eivät juurikaan houkuta tuollaisessa kolmenkympin lämmössä.

Tiestö oli erittäin nopea, nuotti osui edes jotenkin kohdalleen ja maaliin tultiin luokkamme kahdeksansina.

Yleisö EK:lla fiilisteltiin ja pidettiin hauskaa, suorastaan driftailtiin asfalttiosuuksilla.

Kouvolan kisasta jäi siinäkin mielessä hyvä mieli, että auto säilyi ehjänä, eikä ennen seuraavaa kisaa tarvitse kalustolle tehdä mitään ihmeempää.

Seuraavaa karautusta voikin odottaa levollisin mielin, on nimittäin tulossa kotikisa!


 Ei päivää ilman vahinkoa!
 
Jälleen heitettiin muutaman sadan kilometrin "turha" reissu. Seinäjoella kaahattiin lauantain 29.9. Pohjanmaa ralli, joka oli F-cupin osakilpailu. Matkaan lähdettiin jo perjantai iltapäivällä neljän miehen voimin.
Kisapäivä sujui mallikkaasti neljännen EK:n puoleenväliin saakka, kunnes matka päättyi keskeytykseen. Syynä jälleen tekninenvika. Syö kohtalaisen paljon hermoja, kun keskeytys ei johdu omasta ajovirheestä vaan kaluston pettämisestä. Etenkin, kun vika oli sama, kuin muutama viikko sitten. Sijoituskin olisi varmasti ollut ihan mukavasti kympin sakkiin.
 
Mutta ei pidä jädä tuleen makaamaan, pelit kuntoon ja takaisin uralle! 
Todettiin, että huonomminkin olisi voinut käydä. Ei ajettu ulos ja ukot säilyivät ehjinä, joten tästä on taas hyvä jatkaa. Nyt siis kaksi viikkoa aikaa nuolla haavoja ja kerätä uutta atakkihenkeä uutta F-cupin osakilpailua, Tahkorallia varten, joka ajetaan 13.10. Nilsiässä.
 
Kiitokset huoltoporukalle, paikalla olleille kuvaajille ja tietysti katsojille!

















 
 Rallia ja VIP-meininkiä


Niin se vaan taas aika hirven lailla kipittää eteenpäin. Syksyn kisat on jo polkaistu käyntiin ja mahdottoman kiireiseltä näyttää tuo kilpailukalenteri. Toisaalta jokaviikkoinen kisaaminen on hyvä juttu, sillä siinä tahdissa pysyvät ranteet notkeina ja kartturin silmät lukevat tietä helpommin.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna päräyteltiin Heinolan Jari-Pekka-rallissa, sieltä tultiin kiulut kainalossa kotiin. Yleisen luokan 5. sija maistui hyvältä syyskauden avajaiskilpailussa. Kartturinpenkillä tällä kertaa ruoskaa heilutti Jarno Metso.

Viikkoa myöhemmin pidettiin huolta sponsoreista naapuripitäjässä Myrskylässä, Tångin Sora-seurakilpailussa. Kyydissä istuivat lähes kaikki halukkaat. On se rallikärpäsenpuraisu vaan vaarallinen juttu. Ensin pitää jännittää ja pätkällä ollessa ehkä hiukan pelätäkin. Mutta voi sitä mahtavaa tunnetta, kun päästään maaliin!

Vauhdinhurman lisäksi tarjosimme sponsoreillemme vatsantäytettä ja tietysti hyvää seuraa. Varmasti moni sponsori miettii joskus, että mitä he oikein sponssaavat ja onko se ralli nyt niin ihmeellistä. Oli hienoa kuulla sitä positiivista palautetta, jota kaikki antoivat. Nyt varmasti ainakin kaikki kyydissä istuneet tietävät, mikä tässä hommassa on SE juttu.

Kun kaikki ei kuitenkaan mene ihan käsikirjoituksen mukaan, pitää aina antaa vähän jännitysmomenttiakin. Siskolikka saikin kokea rallin ihanuutta ihan tosissaan. Yhden pätkän aikana ehti tapahtua monta asiaa. Ensin se asiaan kuuluva jännitys, seuraavaksi vauhti, lopuksi auton hajoaminen ja lievä ulosajo. Onneksi vain auto sai ruhjeita! Ei muuta, kuin peli kuntoon ja taas seuraavana viikonloppuna viivalle.

Tänä lauantaina veturin nokka käännettiin jo aamuyöstä kohti Tampereen Auto Glym-rallia. Mukavaa meininkiä riitti kolmospätkän puolenväliin, kunnes kytkin sanoi itsensä irti. Siinä hetken tuumailun jälkeen päätettiin kurvata pikaisesti kotiin korjaamaan vanhaa sotaratsua, jotta sunnuntaina ajettavassa Lahti Rallisprintissä päästään pistämään muille kampoihin.

IIIIIIISOT ja SUUREN SUURET kiitokset äärettömän tehokkaalle huoltotiimille nopeasta toiminnasta!!

Kyllä pojat ralli on reteetä!























  Olihan taas hienoa päästä ajamaan kesäkisaa ja vieläpä nuottikisa

( "Ihan ku ois isojen poikien malliin vedetty.")! Tänä viikonloppuna päräyteltiin kahtena päivänä Kymenlaakson maastoissa nopeilla teillä. Kysessä oli siis O.K. Auto-ralli, jossa ajoimme Suomi Cup luokassa. Jos ns. pimeässä ajaminen on vaativaa, ei nuotista laulaminenkaan lajia tee helpoksi.

Perjantai aamuna lähdettiin nuotittamaan neljää EK:a, jotka kaikki ajettiin kahteen kertaan. Nuotituksen jälkeen katsastukseen ja sieltä ensimmäiselle pätkälle, joka oli lyhyt, kilometrin mittainen yleisö-EK. Annetiin sirkushuveja rallikansalle komeilla sladeilla. Kello ei ehkä niinkään tykännyt, mutta eikös pääasia tuollaisella pätkällä olekin hauskanpito ja yleisön viihdytys? ;)
Pyrähdyksen jälkeen autot parc ferméhen ja kuskit kotiin yöksi latailemaan akkuja.
 
Lauantaina ajaminen maistui hyvälle ja kilpurikin toimi moitteettomasti. Pohja-aikoja ei tahkottu, mutta tarkoituksena olikin kartuttaa kokemusta ja saada ehjä kisa.
Monen kilpakumppanin matka olikin katkennut kesken kisan, mutta vakavampia ulosajoja ei onneksi tällä kertaa tapahtunut. Aina se harmittaa toisten puolesta jos auto kovasti kärsii, mutta samalla voi huokaista helpotuksesta kun kuljettajat selviytyvät ehjin nahoin. Toisaalta jokainen kuljettaja tietää lajin riskit. Peltiä ja osia saa aina uusia, ihmishenkiä ei.
 
Taas kävi toteen kulunut sanonta "Ei pyhää ilman pyttyä." Kotiin tuomisina oman luokan 5. sija ja uusi pokaali pölynpyyhkijän iloksi. Hieno homma ja koko tiimillä hyvä mieli!
 
Kiitokset sponsoreille ja huoltoporukalle! Erityiskiitos Mikolle, joka sitkeästi jaksoi pyöriä huollossa koko lauantain!
 
Seuraava kilpailu onkin vasta elokuun lopulla Heinolassa ajettava Jari-Pekka Ralli.












  Kyllä ralli on reteetä....
 
Käytiinpä pyrähtämässä Nuutajärven Lasi-rallissa. Helteisestä kisasta kotiintuomisina oman luokan 4. sija. Eli erittäin tyytyväisiä saadaan olla ensimmäiseen kesäkisaan!
 
Niinkuin meilläpäin on tapana, aloitettiin valmistautuminen kisaan taas TODELLA ajoissa... Rallia edeltävällä viikolla vietettiin työpäivien jälkeen illat korjaamossa. Onneksi ei tarvinnut tehdä mitään älyttömän suuritöistä ja kesäyöthän ovat mukavan valoisia.
 
Helteiset kelit luovat aina kovat olosuhteet rallikilpailulle sekä kuljettajille, että kisakalustolle. Tuo meidän kilpurimme, kun ei ole ihan eilen pakasta vedetty voi hyvinkin arvata ettei auton "käyttöohjekirjasta" löydy sanaa ilmastointi. Säännöissähän sanotaan myös ettei ikkuna auki saa kaahailla. Niinpä mukaan saa lastata auton huoltotarvikkeiden lisäksi litroittain juotavaa kuljettajille.
 
Tällä kertaa auto toimi varsin mukavasti, mutta sanomista saatiin liian kovista äänistä. Sääntöjen mukaan äänen voimakkuus saa olla enintään 103 dB. Ääniä mitattiin kolmeen kertaan ja jokaisella kerralla saatiin eri tulos. Kaikki tulokset olivat yhden tai kaksi pykälää liian korkeat. Nuo liian korkeat äänet aiheuttivat tauolla hiukan päänvaivaa, mutta mistäpä ei meidän mahtavat "mekaanikot" selviäisi.
 
Kaiken kaikkiaan mukava päivä oli taas huippu harrastuksen parissa!












  Kesää odotellessa
 
Talven karautukset ovat enää muistoja ja kesäkin työntää tiukasti jalkaa ovenrakoon.
Autourheilun kannalta kevät on ollut kovin hiljainen. Testaamaan on ehditty vain kerran ja silloinkin tuli todettua, että tarvii taas korjata. Meillä tuntuu olevan tuurin kanssa aina vähän niin, että "yksi lihava vuosi ja perään sitten yksi laiha vuosi". Jos edellinen kausi onnistuu ja auto pysyy kasassa on sitten seuraavana vuonna korjailtavaa ja säädettävää sitäkin enemmän. Nyt eletään ilmeisesti sitä laihempaa vuotta...
Kun kalustoa joutuu joka kisan ja testauksen jälkeen korjailemaan tuppaa tuo inspiraatio välillä katoamaan, mutta periksi ei anneta! Ei edes ylämäessä! ;)
 
Tänäkään vuonna ei tunnu oikein löytyvän kesäkisoja joihin pääsisi osallistumaan. Syynä kisojen vähyyteen on ilmeisesti teiden huono saatavuus. Kesäkarautuksen jäljiltä tiet ovat tietenkin huonommassa kunnossa verrattuna talven lumikeleihin ja kuivina kausina pölyhaitatkin voivat olla melkoiset. Kaiken kaikkiaan autourheiluseurat, jotka kisoja kärjestävät pyrkivät varmasti myös kunnostamaan tiet ajokuntoisiksi mahdollisimman nopeasti kilpailun päätyttyä. Onneksi Suomi on ralliystävällinen maa ja täällä riittää sorapolkuja ajettavaksi.
Jos haluat joskus lähteä mukaan rallia tekemään, ota rohkeasti yhetyttä läheiseen seuraan, sinut toivotetaan varmasti riemulla tervetulleeksi! Suurimmaksi osaksihan kilpailut järjestetään vapaaehtoisvoimin.
 
Seuraavaksi tähdätään vääntämään rattia jälleen Kouvolan suunnalle, O.K. Auto-ralliin 14.7.
 
Kunhan auto saadaan taas pelikuntoon kasataan yhteistyökumppanit koolle ja vietetään yhdessä vauhdikas kesäpäivä! 


  Aina ei käy, kuin elokuvissa
 
Taas se on todettava, ettei tässä lajissa asiat suju välttämättä suunnitelmien mukaan.
Valkealan Talviralliin valmistauduttiin tiukalla aikataululla. Kisaa edeltävällä viikolla todettiin, ettei auton moottori todellakaan ole siinä kunnossa, että sillä lähdettäisiin kisaamaan. Jo tehdyt sähkötyöt eivät nekään parantaneet tilannetta millään tavalla. Siitä sitten vaan tekemään täysmääräistä koneremonttia.
Siinä jäivät päivätyöt hiukan pienemmälle huomiolle ja remontoijien hermoakin taidettiin koetella kovalla kädellä. Viimein kaiken vaivannäön jälkeen auto saatiin kuntoon rallia edeltävänä yönä hieman ennen kello yhtä. Iso kiitos Silvennoisen Esalle pitkästä pinnasta!
 
Onneksi kilpailukeskus ei sijainnut viittäkymmentä kilometriä kauempana, sillä kauemmas ei varmasti olisi edes ehditty ajaa.
Viivalle päästiin ja homma luisti aina toisen EK:n puoleenväliin saakka, kunnes penkka tuli väkisin kuljettajan silmille. Siinä ei ehditty kissaa sanoa, kun auto pyörähti akselinsa ympäri ja oli jo takaisin tiellä. Harmillisesti tuo ulkoilu maksoi kuitenkin iskunvaimentimen ja reaktiotangon kartturinpuolelta ja matka katkesi siihen.
 
Seuraavaksi suunnitelmissa on kunnostaa auto ja pitää pientä hengähdystaukoa kilpa-autoilusta, vaikka alunperin oli tarkoitus viettää "talvirieha" yhteistyökumppaneiden kanssa.
Sponsoreiden ja muiden taustajoukkojen tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa, sillä ilman heitä lajin harjoittaminen olisi lähes mahdotonta.
 
Tässä vaiheessa voidaan vain kiittää kaikkia talvikaudesta ja jäädään odottamaan alkukesää.














 

  Kevättä kohti!
 
Niin se vaan aika laukkaa, kuin hullu hevonen ja mennään jo kohti viimeistä talvikisaa.
Edellinen ralli oli f-cupin osakilpailu ja se ajettiin 18.2. Kangasniemellä. Auto ei vaan oikein tuntunut toimivalta ja sijoituskin oli sen mukainen. Ensimmäiset pätkät olivat liian nopeavauhtisia vanhalle sotaratsullemme, joka kärsi virtapulasta. Tauon jälkeen tiestö kuitenki muuttui hieman hitaammaksi ja päästiin "normaaliin" ajorytmiin. Penkalla olijatkin saivat taas näyttävää viihdettä, josta kertoa jälkipolville.
Kisan jälkeen päästiin tutkimaan mistä vika johtuu (saattaahan se olla joskus ihan ratin ja penkin välissäkin). Virtaongelma ratkaistiin sähkötöillä ja penkityksessä selviää vielä palautuvatko hevosvoimat ennalleen.  Eli eiköhän tässä hiljalleen päästä valmistautumaan henkisestikin seuraavaan kisaan.
 
Valkealan urheiluautoilijat järjestää talven viimeisen f-cupin osakilpailun 3.-4.3. kaksipäiväinen kisa on varmasti raskas niin kalustolle, kuin miehistöllekin, sillä reitti on taatusti nopea ja vaativa.
Huoltojoukot on varsutettava hyvillä eväillä ja kotiväkikin vielä pidettävä tyytyväisenä, siinä sitä riittää kyllä yhdelle viikonlopulle tehtävää. ;) Onneksi tässä tiimissä jokainen jäsen on enenmmän ja vielä enemmän innostunut tästä lajista.
Lauantaina kilpailun tauko järjestetään Kouvolan raviradalla ja se alkaa klo 14.00. Otamme huoltoautoon mukaan muutamia kappaleita Wirmanracingin logolla varustettuja vaatteita. Nyt onkin siis loistava tilaisuus lähteä seuraamaan rallikilpailun taukoa ja tulla moikkaamaan meitä! Huoltotauon jälkeen ajetaan vielä raviradalla yleisö-EK.
Sinne vaan jokainen bongaamaan numerolla 15 pärräävä sininen Ford Escort!
















  Niin se vaan pöristeltiin kotikisakin maaliin saakka!
 
Orimattilan ympäristössä ajettu Orimattila-ralli oli meille tosiaan kotikisa. Hauskuus alkoi jo siitä, ettei ajomatkaa kilpailukeskukseen ollut, kuin parisenkymmentä kilometriä. Lähtönumero oli harmillisesti aika iso, mutta hyvin pyöri ratti silti.
Auto toimi kisan ajan hienosti. Kuskin ranteet pääsivät herpaantumaan viimeisen pätkän, viimeisessä mutkassa sen verran, että penkan puolella tuli käytyä. Onneksi tuosta ulkoilusta ei tarvinnut maksaa turhan suurta hintaa. Maalissa päästiin sentään pokkaamaan pokaalit luokkavoiton kunniaksi.
 
Hyvä juttu olikin, että päästiin palkinnoille, sillä rallia seuraamassa olleet lapset kehuskelivat pätkän varrella, "Toi on mun iskä ja se johtaa tätä rallia." Oli kuulemma ollut kanssakatsojilla lystiä. ;)
Ja mainittakoon nyt vielä, että meidän tiimistä olivat kaikki mahdolliset jäsenet jollain lailla rallissa mukana. Jopa neljäviikkoinen "Iines"-vauva oli äidin mukana kilpailukeskuksessa toimitsijan hommia hoitamassa.
 
Seuraava kisa on F-cupin toinen osakilpailu, joka ajetaan Kangasniemellä 18.2. Siellä lähdetään pärräämään numerolla 10.
Kangasniemen jälkeen kisaillaankin enää vain yhden kerran ennen kesäkisoja.
Nyt siis vielä loistava tilaisuus pakata eväät reppuun ja lähteä penkalle kannustamaan!
















 
Uusi vuosi ja uudet kujeet!
 
Tämän vuoden kisailut polkaistiin käyntiin Rantasalmella sprintin muodossa. Sijoitus ei ollut mitenkään mainittava, mutta kisa kävi hyvästä testistä.
 
21. päivä ajettiin Raision maastossa f-cupin avauskilpailu. Tilanne oli oikeastaan "uusvanha", sillä viime kauden nousupisteiden johdosta nousimme pärräämään A-junioreista yleiseen.
Viimeisestä yleisen kisasta onkin kulunut aikaa jo 9 vuotta ja silloin kalustokin oli täysin eri. Nyt yritetään sitten pitää atakkia yllä hieman vanhemmalla kalustolla.
Sijoitus Raisiossa sen sijaan oli manitsemisen arvoinen, (ensimmäisessä yleisen kisassa kun oltiin) yleiskilpailussa keikuttiin sijalla 10 ja luokassakin hienosti sijalla 6! Pokataan ne palkinnot sitten toisella kertaa. Kaiken kaikkiaan täytyy olla tyytyväinen jo maaliin pääsyn johdosta. Viimevuotinen f-cupin avaus on vielä tuoreessa muistissa. ;)
 
Vanhoja ei kuiteenkaan kannata muistella, vaan käännetään katseet rohkeasti kohti tulevaa.
Seuraavan kerran ajetaan jo 4.2. Orimattila-rallin merkeissä. Kotikisa, jonka OriUa järjestää jo kolmattakymmenettä kertaa. Luulisi ainakin jonkun tienpätkän olevan edes jotenkin tuttu. Mutta sehän nähdään sitten parin viikon kuluttua.
 
Tänäkin vuonna tätä vauhdikasta harrastusta on lähtenyt tukemaan joukko sponsoreita. Mukana on monia vanhoja tuttuja ja toki muutamia uusiakin. Jokaiselle tukijalle jo näin vuoden alussa iso kiitos, sillä Te teette hommasta huomattavasti mukavampaa!
 
Nyt sitten kaikki kynnelle kykenevät penkoille kannustamaan!